EU - Vaalit 2024

EU-vaalit 9.6.2024

Merja Kyllönen

Pitkän harkinnan jälkeen päätin lähteä ehdolle EU-vaaleissa 2024. Elämäntilanne on edellisten vaalien jälkeen muuttunut merkittävästi. Omaishoito ei enää niin merkittävällä tavalla määrittele ratkaisuja, joten nyt voi suunnata katseensa myös maailmalle.

EU:ssa valmistellaan entistä merkittävämpi osa kansallista lainsäädäntöä, jotka vaikuttavat niin eduskuntatyössä kuin kuntapolitiikassa.

Brysseliin tarvitaan vahva tiimi vaikuttamaan – siellä ei lepäillä laakereilla, vaan toimitaan aktiivisesti.

Laitetaan Mertsi herrojen harmiksi Eurooppaan!

Kauden 2014-2019 olin Brysselissä ja palasin perhesyistä takaisin Suomeen. Tilanteen kotona muututtua koen, että kokemuksellani olisi edelleen käyttöä, monien muutospaineiden keskellä elävän Euroopan päätöksenteossa. Ryskähommiin tottuneelle, kokeneelle ja väsymättömälle neuvottelijalle, Suomellekin tärkeiden asioiden edistäminen Euroopan sydämessä tuntuu luontevalta.

Politiikka on pitkäjänteistä tekemistä, verkostojen luomista ja yhteistyön rakentamista. Demokratiassa asioita tehdään yhdessä. Aloitteentekijöitä ja kompromissien rakentajia tarvitaan, jotta asiat etenevät ja maailma muuttuu.

Monipuolisesta työkokemuksesta ja pelottomasti asioihin tarttuvasta luonteesta on ollut paljon hyötyä poliitikon työssä. En miellytä kaikkia, enkä mahdu lokeroihin, joihin poliitikot mielellään laitetaan.

Olen aina ollut oman tieni kulkija, joka pelotta sanoo, toimii ja tekee. Jos olisin aina miettinyt, mitä tästäkin ajatellaan, niin en koskaan olisi saanut politiikassa mitään aikaiseksi. Kun uskaltaa katsoa oman mukavuusalueensa ulkopuolelle, haastaa itsensä ja toiset, niin voi saavuttaa tavoittelemansa.

Brysselissä arvostetaan asioihin tarttuvia, mielipiteensä kertovia ja yhteistyöhön kykeneviä persoonia.

Jokainen ääni vaaleissa ratkaisee, joten nukkuvien puolueen kasvattaminen ei ole vaihtoehto, johon kannattaa jäädä kiinni. Lähestykää ja kyselkää rohkeasti EU-asioista lisää, mikä ikinä sitten mieltänne askarruttaakin.

EU-vaaliteemat

Aluepolitiikka ja saavutettavuus

Kokonainen Eurooppa rakentuu huomioimalla myös pohjoisen ja itäisen alueen potentiaali ja huoltovarmuuden merkitys niin logistisesti kuin turvallisuusnäkö-kulmastakin.

EU on toimintakenttä, jossa aluepolitiikka on vahvasti agendalla, regional policy, alueellinen politiikka, aluekehityksen vahva tukeminen niin, että kaikki alueet Euroopassa voisivat kehittyä niin sosiaalisesti, koulutuksellisesti kuin teknologian, elinkeinoelämän ja liikenteenkin saralla. Alueiden politiikka on minulle politiikkaa, jossa myös heikommin kehittyneet alueet ja ihmiset ovat kehitystyössä mukana.

Alueiden saavutettavuus on yksi eurooppalaisen kilpailukyvyn kulmakiviä.

Euroopan liikennekartan tasapaino, pohjoinen ulottuvuus edelleen liian pienellä painoarvolla, tulevaisuuden huoltovarmuuden turvaamisen on näyttävä myös myös logistisen ketjun kattavuutena.

Tulevaisuuden liikennejärjestelmä on digitaalisen teknologian, palveluiden ja kestävän puhtaan siirtymän (käyttövoimat) kokonaisuus.

Viestintäverkot, datavälitys- ja hallinta, suurteholaskenta ja pilvipalvelut mahdollistavat myös digitaalisen osaaminen kasvun paikkariippumattomasti.

EU edunvalvonnassa uusi pohjoisen ja itäisen ulottuvuuden ohjelma on turvallisuuden ja myös huoltovarmuuden turvaamiseksi paikallaan. Alueiden tuki kaipaa päivitystä. Venäjän aloittaman hyökkäyssodan synnyttämien rahoitusmuutosten kautta Itä- ja Pohjois-Suomesta katosi merkittävä osa aluerahoituksesta ja tähän on saatava seuraavalla kaudella korjausliike.

Elinvoimaiset ja turvalliset rajakunnat- ja kaupungit ansaitsevat elämisen oikeutuksen Euroopassa!

Kestävää turvallisuutta

Talouspolitiikan kestävä kehitys, jossa huomioidaan myös luonnonvarojen kestävä käyttö, ilmastopolitiikan toimiva taakanjako ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.

Sota vaikuttaa merkittävästi myös Euroopan tulevaisuuteen ja puolustuspolitiikan muutos painaa myös talouden vaakakupissa.

Parlamenttiin on perustettu viime vuosina SEDE Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunta, jossa myös EU-parlamentin kautta käsitellään turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toimialaa laajastikin. Samoin myös sotilaallisen liikkuvuuden ”military mobility” kokonaisuus on ollut jo pitkään eurooppalaisella liikennekartalla ja sen työlistalla.

Turvallisuuden laaja tilannekuva on palautettava, sodan rinnalla on muitakin riskejä, joihin on vastattava.

Ilmastonmuutos, luontokato, ympäristötuhot, pandemiariskit, eriarvoistumisen kasvu jäsenmaissa haastavat myös aikana, jolloin sota on todellisuutta Euroopassa.

Rauhan rakentamisen Eurooppa ei saa kadota sotatalouden jalkoihin.

Ympäristö – ja ilmastopolitiikassa isojen tulevaisuusratkaisujen on oltava johdonmukaisia ja pitkäjänteisiä. Silloin varmistetaan myös vihreän
siirtymän edellyttämien merkittävien investointien toteutuminen.

Ihmiset ovat muutoksen ydin, sillä jos meillä ei ole ihmisten sitoutumista ja luottamusta oikeudenmukaiseen toimintaan, me olemme nopeasti tyhjän päällä. Oikeudenmukainen siirtymä kestävään toimintaan lähtee ihmisistä ja luottamuksen rakentamisesta.

Teollisuuden päästöjen vähentäminen on edelleen isossa roolissa liikenteen rinnalla. Tavoitteiden toteuttaminen
vaatii käytäntöjä muuttavia investointeja esimerkiksi hiilenpoiston teknologian kehittämiseen ja
materiaalien kierrätyksen ja sivuvirtojen hyödyntämisen lisäämiseen liittyen.

Digitaalinen maailman kehittyy. Eurooppa voi olla edelläkävijä MyDatan kehittäjänä. Kansalaisille omat digi/datatilit, joilla he voivat määritellä mitä tietoja tietojätit saavat käyttöönsä ja mitä se maksaa. Mahdollistaisi myös pienemmille yrityksille ja eurooppalaiselle toimialalle kasvun edellytyksiä.

Sosiaaliset oikeudet, koulutus ja demokratia

Sosiaalisten oikeuksien uusi esiinmarssi. Oikeudenmukaiset työolot, sosiaalinen suojelu ja osallisuus takaisin työlistalle.

Mukaan myös lasten, nuorten, ikäihmisten, vammaisten ja omaishoitajien aseman parantaminen koko EU:n alueella.

Osaavan työvoiman tarpeet eivät rajoitu ainoastaan korkeasti koulutettuihin huippuosaajiin, vaan koskevat
laajasti kaikkia toimialoja.

Työvoimaa tarvitaan myös esim. rakennusalalle, sosiaali- ja terveydenhuoltoon, teollisuuteen ja
logistiikka-alalle.

Laajan näkökulman tulee olla mukana keskustelussa eurooppalaisista ratkaisuista.
Haasteiden ratkaisemisessa tarvitaan niin
kansallisia, alueellisia kuin EU-tasonkin toimia.

Koulutusta ja tutkimustoimintaa ei tule käsitellä toisistaan irrallisina:
eurooppalaista tutkimusaluetta ja eurooppalaista koulutusaluetta tulee kehittää rinnakkain ja vahvistamalla
niiden keskinäistä vuorovaikutusta.

Komission valta uhkaa kasvaa liian suureksi. Samat toimijat vallassa pitkät ajat – valta keskittyy. Miksei komissaarien tarvitse osallistua EU-parlamenttivaaleihin? Demokratian äänen on kuuluttava vahvemmin tai valta keskittyy nopeasti yksille ihmisille.

Läheisyysperiaate unohtuu, kun lainsäädäntö muuttuu entistä yksityiskohtaisemmaksi. Pieni pienissä, suuri suurissa asioissa – toimimaan kestävästi myös EU:n päätöksenteossa.

Fair Care – Reiluutta omaishoitajille

  1. Omaishoitajat työsuojelun piiriin
  2. Hoiva ja työssäkäynti tasapainoon
  3. Omaishoito-ohjelma Euroopan unioniin ja jäsenvaltioihin