Kansanedustaja Merja Kyllösen mukaan Suomen tärkeimpiä valtteja ovat ihmisten luottamus toisiinsa ja yhteiskuntaan. Hän arvosteli välikysymyskeskustelun ryhmäpuheenvuorossaan opposition leikkausvaatimuksia ja uhkakuvien maalailua.
– Tämä hallitus on sitoutunut pitämään huolta ihmisten toimeentulosta ja hyvinvoinnista ja sen me teemme myös kriisioloissa, Kyllönen lupaa.
Kyllönen haluaa panostaa hyvinvointiin, osaamiseen ja kestävään, ilmastoviisaaseen jälleenrakentamiseen. Sen sijaan opposition toivomat sosiaaliturvan leikkaukset olisivat hänestä taloustaantuman oloissa epäinhimillistä, lyhytnäköistä ja eriarvoistavaa talouspolitiikkaa.
– Oikeisto-oppositio uskoo, että Suomeen luodaan uusia työpaikkoja köyhiä köyhdyttämällä, hän sanoo.
Kyllönen huomauttaa, että korot ovat alhaalla ja Suomen valtionvelka on pysynyt kansainvälisessä vertailussa erittäin maltillisella tasolla.
– Kun talous sakkaa, julkiset investoinnit pitävät talouden pyörät pyörimässä. Selviämme tästä talouskriisistä mahdollisimman pienin vaurioin vain ja ainoastaan elvyttämällä, hän sanoo.
Kyllösen mukaan hallitus on toiminut määrätietoisesti ihmisten toimeentulon turvaamiseksi. Hän mainitsee yritysten tukemisen keväällä, sähköveron alennuksen, panostukset osaavaan työvoimaan ja huomattavat infrainvestoinnit tekoina, jotka luovat hyviä edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiseksi.
– Synkkyyden lietsomisella ei vahvisteta yhdenkään yrityksen investointihalukkuutta, Kyllönen sanoo.
Kyllönen kertoo, että lasten ja nuorten tukipaketilla, toimeentulotuen väliaikaisella korotuksella ja mittavilla kuntien tukitoimilla on haluttu varmistaa, että hyvinvointipalvelut ja toimeentulo turvataan kaikille suomalaisille myös poikkeuksellisina aikoina.
– Terveys ja talous eivät ole vastakkaisia tavoitteita. Taloudelliset kolhut ovat jääneet pienemmiksi niissä maissa, joissa koronaviruksen leviäminen pystyttiin keväällä pitämään aisoissa, Kyllönen muistuttaa.
Merja Kyllösen pitämä vasemmistoliiton ryhmäpuhe 30.9.2020
Välikysymys hallitusohjelman talous- ja työllisyystavoitteiden hylkäämisestä
Arvoisa puhemies,
Koronapandemian ensimmäisessä aallossa Suomen tartuntaluvut olivat Euroopan alhaisimpia, ja talous paremmassa kunnossa kuin muissa maissa. Miten se tehtiin? Tätä on viime viikolla pohdittu kansainvälisessä lehdistössä.
Terveys ja talous eivät ole vastakkaisia tavoitteita. Maissa, joissa koronaviruksen leviäminen pystyttiin keväällä pitämään aisoissa, myös taloudelliset kolhut ovat jääneet pienemmiksi.
Kun toinen aalto nyt tekee tuloaan, meidän on erittäin tärkeää edelleen pitää huolta siitä, ettemme omalla toiminnallamme kiihdytä viruksen leviämistä. Jokainen ihminen voi vaikuttaa omassa arjessaan.
Suomessa hallitus on toiminut määrätietoisesti ihmisten toimeentulon turvaamiseksi. Työpaikkoja puolustettiin keväällä muun muassa tukemalla yrityksiä. Hallitus on helpottanut yritysten rahoitustilannetta ja tarjonnut myös suoria avustuksia kahden miljardin edestä. Lisänä sähköveron alennus, panostukset osaavaan työvoimaan ja huomattavat infrainvestoinnit ovat toimia, joilla luodaan hyvät edellytykset uusien työpaikkojen syntymiselle. Tämä on syytä muistaa, kun keskustelua yhteiskuntavastuusta käydään.
Lasten ja nuorten tukipaketilla, toimeentulotuen väliaikaisella korotuksella ja mittavilla kuntien tukitoimilla on haluttu varmistaa, että hyvinvointipalvelut ja toimeentulo turvataan kaikille suomalaisille myös poikkeuksellisina aikoina.
Arvoisa puhemies,
Tätä taustaa vasten kuuntelen surullisena oikeisto-opposition uhkakuvien maalailua ja synkkyyden lietsomista. Tällä asenteella ei vahvisteta yhdenkään yrityksen investointihalukkuutta.
Olemme kuulleet, miten yhtäältä ollaan huolissaan suomalaisten työpaikoista ja samaan aikaan vaaditaan sopeutustoimia ja sosiaaliturvan leikkauksia, jotta ihmiset hakeutuisivat töihin.
Välikysymyksessä todetaan, työ- ja elinkeinotoimistoissa oli heinäkuussa yhteensä lähes 387 500 työtöntä työnhakijaa. Sen sijaan jätetään mainitsematta, että avoimia työpaikkoja oli neljä kertaa vähemmän.
Oikeisto-oppositio uskoo, että Suomeen luodaan uusia työpaikkoja köyhiä köyhdyttämällä, ehkä niin, jos tavoitteena on kasvattaa halpatyömarkkinaa. Työtä, josta saatavalla palkalla ei tule toimeen. Käytännössä sosiaaliturvan leikkaukset taloustaantumassa olisivat paitsi epäinhimillisiä myös lyhytnäköistä, eriarvoistumista lisäävää talouspolitiikkaa.
Arvoisa puhemies,
Vaikka Suomen taloudelliset kolhut ovat toistaiseksi teollisuusmaiden pienimpiä, on meilläkin moni menettänyt työpaikkansa ja edessä voi olla vaikeammatkin ajat. Koronatilanne on arvaamaton, ja vientialalle kasaantuu ongelmia, kun tilanne muissa maissa jatkuu huonona.
Siksi onkin tärkeää, että hallitus mitoittaa finanssipolitiikkansa taloustilanteen mukaan. Kun talous sakkaa, julkiset investoinnit pitävät talouden pyörät pyörimässä.
Selviämme tästä talouskriisistä mahdollisimman pienin vaurioin vain ja ainoastaan elvyttämällä. Tällä hetkellä korot ovat niin alhaalla, että Suomelle jopa maksetaan siitä, että otamme lainaa, ja silti velkamme on pysynyt kansainvälisessä vertailussa erittäin maltillisella tasolla.
On tärkeää, että elvytystoimet suunnataan järkevästi niin, että niillä luodaan uusia työpaikkoja ja vauhditetaan siirtymää kohti hiilineutraalia Suomea.
Arvoisa puhemies,
Meidän on myös kriisin keskellä kyettävä tekemään panostuksia tulevaisuuteen. Pitkällä tähtäimellä työllisyyden ja Suomen talouden kannalta ratkaisevaa on tuottavuuden ja osaamisen vahvistaminen.
Oppivelvollisuuden pidentäminen on yksi tärkeimmistä koulutuspoliittisista uudistuksista vuosikymmeniin. Työmarkkinoiden muuttuessa ja teknologisen kehityksen kiihtyessä on suomalaisten osaamistasoa nostettava. Näin turvaamme nuorille yhä paremmat mahdollisuudet päästä töihin myös tulevaisuudessa.
Suomen tärkeimpiä valtteja ovat ihmisten luottamus toisiinsa ja yhteiskuntaan. Tämä hallitus on sitoutunut pitämään huolta ihmisten toimeentulosta ja hyvinvoinnista ja sen teemme, myös kriisioloissa.
Panostamalla hyvinvointiin, osaamiseen ja kestävään ilmastoviisaaseen jälleenrakentamiseen Suomi voi nousta tästä kriisistä entistä vahvempana yhdessä, ketään unohtamatta.