Sananen sähköstä
Eduskunta sai käsittelyynsä kansalaisaloitteen, joka vaatii kiireellisellä aikataululla säätämään laki sähkön hinnoittelun hintakatosta. Hinnoittelumekanismi turvaisi kohtuuhintaisen sähköenergian myös poikkeusoloissa.
Sähkö on välttämättömyyshyödyke. Onkin varmistettava, että jokaisella tulotasoon katsomatta on mahdollisuus saada kohtuuhintaista sähköä, että välttämättömät tarpeet (lämpö ja muut kotitarpeet) täyttyvät.
Toisista puolueista ilkuttiin, kun vasemmistoliitto vastusti vuonna 2013 sähköverkkojen myyntiä ja myös viime kaudella eduskunnassa Uniper-kauppoja. Uniper-kauppoja vastustimme Venäjä-riskin ja yhtiön fossiilisiin pohjautuvan tuotannon vuoksi ja olisimme halunneet lunastaa Fortumin pois pörssistä kokonaan valtion omistukseen. Pörssiyhtiöiden kohdalla valtion on vaikeaa toimia laajempien yhteiskunnallisten intressien ajajana, kun vastassa ovat osakkeenomistajien taloudelliset intressit.
Luonnollisten monopolien pitäisi lähtökohtaisesti olla julkisessa omistuksessa. Monopolia ei pitäisi luovuttaa tahoille, jotka pyrkivät maksimaalisen voiton tavoitteluun. Sähkönsiirtohintoihin on tehty kohtuuttomia korotuksia. Edellinen hallitus aloitti korjausliikkeet siirtohintojen nousun rajoittamiseksi useilla toimenpiteillä, joista yksi oli korotuskaton laskeminen. Sähkönsiirron ja -jakelun maksujen korotusten enimmäismäärä laskettiin 15 prosentista kahdeksaan prosenttiin. Myös sähköverkkojen suunnittelu, kehittäminen ja rakentaminen pitää jatkossa tapahtua niin, että sähköverkkopalvelut ovat kuluttajalle aina kustannustehokkaita. Kustannustehokkuuden valvonta on Energiaviraston tehtävä.
Viime syksyn ja talven kaltainen tilanne, jossa suuri osa kotitalouksista joutui vaikeuksiin äkillisesti ja rajusti kasvaneiden sähkölaskujensa kanssa, ei saa toistua. Eduskuntaryhmämme esitti jo kesällä 2022 Suomeen käyttöön otettavaksi ns. Norjan mallia, jossa kuluttajat saisivat kohtuullisen määrän sähköä kohtuulliseen hintaan. Tuki olisi kaikille sama ja hyödyttäisi suhteellisesti eniten pienituloisia.
Edellisen hallituksen lopettaessa työnsä oli ns. Suomen Norjan mallia koskeva valmistelu pitkällä. Orpon hallituksen kannattaisi tuoda esitys eduskunnan käsittelyyn vielä tänä syksynä. Tuen rahoitus voidaan jatkossakin hoitaa ansaitsemattomiin voittoihin kohdistuvalla windfall-verolla, jollaisen edellinen hallitus sääti määräaikaiseksi sähköyhtiöille ja joka vahvistaa hallituksen ensi vuoden budjettia VM:n arvion mukaan 400 miljoonalla eurolla.
Erityisen vaikeassa asemassa ovat ne kotitaloudet, jotka tekivät pitkän määräaikaisen sähkösopimuksen hinnan ollessa kalleimmillaan. Sopimuksista irtautuminen on osoittautunut vaikeaksi. Vähimmilläänkin yli 30 sentin kilowattituntihintaan perustuvia määräaikaissopimuksia on useita kymmeniä tuhansia, mahdollisesti toistasataatuhatta. Tilanteen epäoikeudenmukaisuutta alleviivaa, että monet sähköä itse tuottavat yhtiöt ovat tehneet ennätystuloksia, kun niiden omat tuotantokustannukset ovat pysyneet matalalla. Ryhmämme teki aloitteen määräaikaissopimusten vankeina olevien kotitalouksien auttamisesta, jotta he voivat irtautua kohtuuttomista sopimuksista.
Vaikka sähköä olisikin tarjolla kohtuuhinnalla niin kuluttajille kuin yrityksille ja Suomen omavaraisuutta onkin parannettu ja uusia puhtaan energian investointeja paljon vireillä, on tulevaisuuden ennakointi vaikeaa. Lainsäätäjien velvollisuus onkin varautua tilanteisiin, joissa sähkön hinta voi jälleen nousta rajusti.