Kun maailman huomio kiinnittyy suurvaltakilpailuun, energiakriiseihin ja teknologian murroksiin, jäävät humanitaariset kriisit varjoon kansainvälisessä keskustelussa. Sudan Itä-Afrikan sydämessä on jo vuosikymmeniä kärsinyt sisällissodasta, poliittisesta epävakaudesta ja syvenevästä konfliktista. Kyse ei ole vain Sudanin tilanteesta, vaan kriisin vaikutukset ulottuvat laajemmalle.
Sudanin kriisin taustalla on monimutkainen vyyhti etnisiä, uskonnollisia ja poliittisia jännitteitä. Sudan on keskeinen portti Afrikan ja Lähi-idän välisessä muuttoliikkeessä, ja maata repivä sisällissota aiheuttaa pakolaisvirtoja yli rajojen. Maan epävakaus ajaa tuhansia ihmisiä pakenemaan kodeistaan, mikä lisää painetta jo entuudestaan kuormittuneille naapurivaltioille ja vaikuttaa myös Euroopan unioniin.
Sudanista on tullut suurvaltojen kiinnostuksen kohde erityisesti sen merkittävien luonnonvarojen, kuten öljyn ja mineraalien vuoksi. Kyse on myös laajemmasta valtapolitiikasta, jossa Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat tukevat sodan eri osapuolia. Tällä kamppailulla on vaikutuksia myös maailmanlaajuiseen turvallisuuteen ja kauppareitteihin.
”Sota ei kohtele kaikkia samalla tavalla – naiset ja lapset ovat konfliktin haavoittuvimpia osapuolia.”
Maan humanitaarinen tilanne on katastrofaalinen. Yli 30 miljoonaa ihmistä tarvitsee kiireellistä apua. Ruoan, veden sekä lääkkeiden puute uhkaa koko väestöä. Sota ei kohtele kaikkia samalla tavalla – naiset ja lapset ovat konfliktin haavoittuvimpia osapuolia. Sudanin puolisotilaalliset RSF-joukot käyttävät sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa systemaattisesti sodan välineenä, mikä rikkoo kansainvälisiä sopimuksia ja ihmisoikeuksia. Yli 61 000 ihmistä on kuollut ja 11 miljoonaa on joutunut jättämään kotinsa. Raportit kertovat siviilien summittaisista teloituksista, seksuaalisesta väkivallasta ja orjuudesta sekä muista julmuuksista.
EU:n on aika käyttää vaikutusvaltaansa
Euroopan unioni on tukenut Sudanin siviilejä humanitaarisella avulla, mutta samalla sen toimet kriisin pysäyttämiseksi ovat olleet riittämättömiä.
EU:lla on jäsenvaltioitaan leveämmät hartiat diplomatian saralla. Humanitaarisen avun lisääminen, kansainvälisten tutkimusten tukeminen ihmisoikeusrikkomuksista, pakotteet sekä tehokkaampi asevientikieltojen valvonta ovat keinoja, joilla unioni voisi vaikuttaa tilanteeseen konkreettisesti. Sudan tarvitsee kansainvälistä painostusta, jotta väkivalta saadaan loppumaan ja humanitaarinen tilanne kohentumaan.
Sudan ei ole vain etäinen kriisi, jonka vaikutukset voi jättää huomiotta. Sen seuraukset liittyvät globaaliin turvallisuuteen, talouteen ja pakolaispolitiikkaan.
Nyt kansainväliseltä yhteisöltä tarvitaan päättäväisiä toimia, jotta sodan keskellä elävät ihmiset saavat tarvitsemansa avun. Jos nyt käännämme selkämme, seuraukset voivat olla kauaskantoiset niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin.