Kun Venäjä jatkaa häirintäyrityksiään Euroopan rajoilla ja merialueilla, on meidänkin katsottava peiliin. Liikkumisen vapaus ei tarkoita vain arjen liikkumista ja kaupankäyntiä, vaan myös kykyä puolustaa itseämme ja toisiamme, kun tilanne sitä vaatii.
Sotilaallinen liikkuvuus ei ole vain tekninen haaste tai budjettipeli. Se on eurooppalaisen turvallisuuden selkäranka. Kun vastapuoli kohdistaa painetta heikkoihin kohtiin, kuten teihin, siltoihin, ratakiskoihin ja satamiin, emme voi enää odotella paperien pyöritystä. Tarvitsemme selkeän tiekartan, jolla korjaamme ne haavoittuvuudet, joita Venäjän toiminta viime vuosina on tuonut esiin.
Nämä provokaatiot, kuten drooni-iskut, sabotaasi ja kyberhyökkäykset, eivät ole yksittäistapauksia. Ne ovat järjestelmällinen yritys horjuttaa Eurooppaa siellä, missä infrastruktuuri on heikointa. Jos tiet, sillat tai rautatiet eivät kestä raskasta kalustoa tai tullimuodollisuudet viivästyttävät liikkumista, apu ei ehdi perille silloin, kun sitä tarvitaan.
Mitä tämä tarkoittaa Suomelle ja Kainuulle? Sitä, että kriisin hetkellä myös pohjoisen arki, yritykset ja pelastustoimet tarvitsevat toimivia yhteyksiä. Siksi toimet on suunniteltava sekä kansallisesti että EU-tasolla, ei jätettävä yksittäisten kuntien tai jäsenmaiden harteille.
”Poliittinen rohkeus tarkoittaa nyt sitä, että emme kiistele siitä, kuka maksaa, vaan tunnistamme yhteiset heikkoutemme ja korjaamme ne.”
Tarvitsemme selkeän ja tavoitteellisen kymmenen vuoden ohjelman. Ensin on kartoitettava ja priorisoitava kriittiset reitit, sillat ja raideosuudet, jotka ovat elintärkeitä puolustuksen ja huoltovarmuuden kannalta. Samalla on luotava EU-tason rahoitusmekanismi, joka mahdollistaa suurten infrastruktuurihankkeiden käynnistämisen ja tukee jäsenmaiden panostuksia. Lupamenettelyt, tullit ja tekniset standardit on yhtenäistettävä. Näin varmistetaan, että kalusto ja apu liikkuvat yli rajojen ilman viiveitä.
Lisäksi on vahvistettava infrastruktuurin ja tietoverkkojen suojaa sabotaasia ja kyberhyökkäyksiä vastaan. Toimintaa on harjoiteltava säännöllisesti yhdessä liittolaisten kanssa. Kaiken tämän rinnalla on varmistettava, että yhteistyö Naton kanssa on saumatonta ja täydentävää, ei päällekkäistä.
Poliittinen rohkeus tarkoittaa nyt sitä, että emme kiistele siitä, kuka maksaa, vaan tunnistamme yhteiset heikkoutemme ja korjaamme ne. Siltatyöt, raidevahvistukset, satamayhteydet ja byrokratian purku eivät ehkä ole näyttäviä poliittisia tekoja, mutta ne ovat välttämättömiä investointeja sekä turvallisuutemme että taloutemme kannalta.
Kymmenen vuoden toimenpideohjelma ei saa jäädä vain paperille. Se on rahallinen, rakenteellinen ja poliittinen vakuutus siitä, että Eurooppa kykenee liikkumaan ja puolustamaan itseään silloin, kun sitä tarvitaan. Siihen on sitouduttava nyt, sillä EU on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki.
Teksti on julkaistu Kainuun Sanomissa 16.10.2025.