Blogi

19.12.2024

Itämeri on Euroopan kohtalonkysymys

Vuosikymmenten ajan Itämeri on ollut tärkeä reitti niin kauppalaivoille, kalastajille kuin matkailijoille. Se on väylä, joka yhdistää meidät suomalaiset muuhun maailmaan ja luonnonvara, joka ruokkii, työllistää ja suojelee. Itämeri heijastaa myös Euroopan turvallisuustilanteen muutoksia. Nyt Itämeren yllä kytevät myrskyt varoittavat uhkista, jotka voivat horjuttaa paitsi vesiemme ja rantojemme luontoa, myös koko Euroopan vakautta. On aika katsoa tuttuja maisemia uusin silmin; Itämeri on nostettava Euroopan turvallisuuspolitiikan painopisteeksi.

Itämeren merkitys ulottuu Suomea ja sen lähialueita laajemmalle. Kahdeksan EU-maan rannoilla asuu noin 85 miljoonaa ihmistä, joiden arki ja hyvinvointi ovat sidoksissa meren turvallisuuteen ja kestävyyteen. Suomelle Itämeri on elintärkeä, sillä yli 90 prosenttia tavaraviennistämme kulkee sen kautta. Myös Euroopan sisämarkkinat ja energiainfrastruktuuri nojaavat merireitteihin. Siksi Itämerellä tapahtuvalla onnettomuudella tai sotilaallisella konfliktilla olisi välitön vaikutus koko Euroopan talouteen ja turvallisuuteen.

Turvallisuustilanne Itämerellä on epävakaa. Venäjän varjolaivasto seilaa Itämerellä vanhentuneilla ja vakuuttamattomilla aluksilla vaarantaen ympäristön ja liikenteen. Kaapelivauriot ja GPS-häirintä ovat osoittaneet, kuinka haavoittuvia olemme hybridiuhille. Pienellä ja matalalla Itämerellä öljyonnettomuuden seuraukset olisivat tuhoisia luonnon ja ympäristön sekä elinkeinotoiminnan, kuten kalastuksen kannalta. 

Nämä uhat vaativat määrätietoisia EU-tason toimia. Ensinnäkin Venäjän varjolaivastoa vastaan tarvitaan tiukempia pakotteita. Samalla valvontaa tulee tehostaa, valmiuksia öljyntorjuntaan parantaa ja talvisia olosuhteita turvata lisäämällä jäänmurtajakalustoa. EU:n on myös investoitava hajautettuun ja kriisejä kestävämpään merelliseen infrastruktuuriin sekä uusiin viestintäteknologioihin, jotka tukevat meriliikenteen turvallisuutta.

Kun maailma muuttuu, EU:n on muututtava mukana. Nyt uuden komission aloittaessa työnsä on tärkeää, että turvallisuuspolitiikka on linjassa muuttuneen geopoliittisen turvallisuusympäristön kanssa. Emme voi enää tyytyä puheisiin kriisinkestävyyden ja huoltovarmuuden vahvistamisesta – nyt tarvitaan toimia. Tämä tarkoittaa paitsi poliittista johtajuutta myös EU:n budjettirakenteen uudistamista, jotta rahoituksen painopisteet tukevat aidosti myös Itämeren turvallisuutta, taloutta ja ympäristönsuojelua.

Suomella on tässä työssä ainutlaatuinen rooli ja vastuu. Meillä on maailmanluokan osaamista, jota Itämeren turvallisuuden parantaminen edellyttää. Olemme edelläkävijöitä esimerkiksi jäänmurtajateknologiassa, ympäristöystävällisemmässä laivanrakennuksessa ja öljyntorjunnan innovaatioissa. Niin julkinen kuin yksityinen sektori ovat kehittäneet ratkaisuja, jotka yhdistävät kestävän kehityksen, teknologian ja turvallisuuden. On meidän tehtävämme varmistaa, että tämä osaaminen näkyy ja kuuluu myös EU:n päätöksenteossa.

Itämeri on portti, joka yhdistää idän ja lännen, pohjoisen ja etelän. Se myös paljastaa, kuinka vakavasti EU suhtautuu tehtäväänsä vakauden ja rauhan rakentajana. On aika näyttää, että Eurooppa voi yhdistää voimansa ja ottaa vastuun Itämeren tulevaisuudesta. Se ei ole vain Suomen tai Itämeren maiden etu – se on koko Euroopan kohtalonkysymys.

Teksti on julkaistu Kainuun Sanomissa 5.12.2024.