Talouttamme pitää tasapainottaa ja velkaantuminen katkaista, mutta keinoja on monenlaisia.
On totta, että EU:n budjettisäännöt rajoittavat alijäämät 3 prosenttiin ja julkisen velan 60 prosenttiin. Liiallisen alijäämän menettely ei kuitenkaan tarkoita sitä, että komissio sanelisi talouspolitiikkamme tai päättäisi puolestamme.
Komission on huomioitava liiallista alijäämää arvioidessaan jäsenmaan velkaantumisen perussyyt ja haasteet. Velkaamme on kasvattanut koronavuodet, puolustusmenot ja Ukrainan tukemiseen liittyneiden varusteiden ja kaluston korvaavat hankinnat.
Heikko tuottavuuskehitys on vaikuttanut siihen, ettei talous ole kasvanut toivotulla tavalla.
Vuosia valtiontaloudessamme on olleet OECD: kin huomauttamat isot menot, joihin liittyvät merkittävät juurisyyt pitäisi hoitaa hallituskausien yli kestävällä ohjelmalla.
-Syvenevä mielenterveyskriisi, joka on jo systeeminen lapsista vanhuksiin, koskettaen pian jokaista perhettä, työyhteisöä ja meidän kaikkien elinpiiriä. -Jälkihoidon hintalappu n. 12 mrd. euroa.
-Ennenaikaiset työkyvyttömyyseläkkeet – nuorten alkamattomat työurat – hintalappu n. 4 mrd. euroa.
-Alkoholinkäytön vähentäminen ja haittojen ennaltaehkäisy – hintalappu 6 mrd. euroa.
Yhteensä pelkästään tästä kokonaisuudesta muodostuu noin 22 miljardia, joka olisi käytettävissä pelivarana valtiontaloudessa jatkossa.
Edellyttäen, että tekisimme ensin korjaavia toimia näiden ilmiöiden ja inhimillisten tragedioiden taustalla olevien juurisyiden korjaamiseksi.
Iso työmaa, joka kannattaa tehdä, koska valtiontalous voidaan tasapainottaa kestävästi varmistaen, että myös ihmiset voivat tässä maassa paremmin kuin nykyisin.
Joku voi kysyä, miksei valtiovarainministeriö puutu näihin kysymyksiin?
Valtiontaloutemme kehysmenettely ja talouspolitiikan rakenteet, eivät ohjaa korjaamaan isoja ja kalliita yhteiskunnan ongelmia, koska niistä ei ole saavutettavissa nopeita talouden pikavoittoja.
Järjestelmä ohjaa juustohöyläämiseen ja leikkuripolitiikkaan, joka ei johda korjauksiin, vaan syventää juurisyiden kasvattamia ongelmia ja tämä tulee lisäämään muutamassa vuodessa kulujen kasvua edelleen.
Jos valtiovarainministeri väläyttelee saksia, niin todellisuudessa tarvittaisiin kunnon kirves ja saha, jolla nykyinen kehysmenettely korjattaisiin sellaiseksi, että myös nämä isot systeemiset ongelmat ohjautuisivat korjattavaksi.
Lopputuloksena olisi pidemmällä aikavälillä kestävä kansantalous, paremmin voivat kansalaiset, vahvempi työkyky ja myös tuottavampi talous.