Hyvää kansainvälistä naistenpäivää teille kaikille IhaNaiset!
On suuri ilo ja kunnia päästä puhumaan teille JHL:n jäsenille tänä tärkeänä päivänä. Naistenpäivän juuret ovat vahvasti yhteydessä työtä tekevien naisten historiaan sekä työläisnaisten kamppailuun paremmista työehdoista ja oikeuksista. Kamppailu työehdoista ja työtä tekevien oikeuksista on ajankohtaisempaa kuin pitkään aikaan.
Hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset ja palkansaajien kurjistamistoimenpiteet ajavat ihmisiä ahdinkoon. Esimerkiksi lapsiperheköyhyyden arvioidaan hallituksen toimien kautta lisääntyvän tuhansissa perheissä. Kaikkiaan Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestön SOSTEn arvion mukaan leikkaukset ajavat yli 40 000 ihmistä lisää köyhyyteen Suomessa. Se on järjetöntä politiikkaa aikana, jolloin turvallisuusnäkökulmasta meidän pitäisi lisätä ja vahvistaa kansakuntamme ja kansalaistemme voimavaroja, ei eriarvoistaa ja työntää ulkopuoliseksi. Omanarvontunnosta ja me päätämme, koska meillä on valta – ajattelusta on tullut tärkeämpää, kuin ajatuksesta Suomen ja suomalaisten kyvystä yhteiseen sopimiseen, vuoropuheluun ja neuvotteluun myös vaikeissa asioissa.
Hallituksen suunnitelmat lakko-oikeuksien rajoittamisesta ovat silkkaa typeryyttä. Demokratiassa kansalaisyhteiskunnalla on oikeus vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon myös vaalien välillä. Laillinen oikeus on aina parempi, kuin se, että poltetaan autoja kaduilla, rikotaan yhteistä omaisuutta tai päädytään laajemmin väkivaltaisiin yhteenottoihin epäoikeudenmukaisuutta koettaessa. Sillä on merkityksensä ja yhteiskunnallinen arvonsa, että asiat ovat laissa. Sitä ei kannata unohtaa.
Me vasemmistoliitossa emme hyväksy lakko-oikeuden romuttamista, työntekijöiden oikeuksien heikentämistä ja eriarvostavia sosiaaliturvaleikkauksia. Taloutta voi tasapainottaa monella eri tavoin, mutta ehkä nämä ”pehmeät toimenpidekentät” mielenterveyden (12mrd), julkisten hankintojen (4–6 mrd.) tai ennenaikaiseen työkyvyttömyyteen tai työuran alkamattomuuteen liittyvät seikat (2 mrd.) ei kiinnosta hallitusta. OECD:tä ne on kiinnostaneet ja Suomi on saanut säännölliset huomautukset niistä jo vuosia. Lähes 20 mrd. ei kiinnosta, ei pysty kuulemma mittaamaan, eikä analysoimaan. Sekin on höpöpuhetta. Mikä korjausvelka olisikaan tärkeimmästä päästä, kun puhutaan yhteiskuntamme tärkeimmistä ”tuotannon tekijöistä” – ihmisistä.
Hallitus haluaa toteuttaa kaikki sosiaaliturvan leikkaukset mahdollisimman pikaisesti jo vuoden 2024 aikana. Hallituksen politiikassa typeryyden kruunu on, että sosiaaliturvaan liittyvät leikkaukset leikkaavat samoilta ihmisiltä monesta eri suunnasta. Mitään kunnollisia laskelmia kerrannaisvaikutuksista ei tietenkään ole vaivauduttu tekemään. Työehtojen heikennyksillä ja sosiaaliturvan leikkauksilla on kauaskantoisia, jopa ylisukupolvisia vaikutuksia, joista on syytä olla erittäin huolissaan. Ja hei, senkin voi euroistaa, tämä sekoilu se vasta tulee maksamaan, mutta ei toki tällä hallituskaudella.
Hallituksen suunnitelmilla on myös merkittäviä sukupuolivaikutuksia. Hallitus väittää edistävänsä sukupuolten tasa-arvoa, mutta tosiasiassa sukupuolten tasa-arvo ottaa monta harppausta tasa-arvotyössä taaksepäin. Orpon hallituksen työmarkkinatoimista isoimpia sukupuolten tasa-arvoon vaikuttavia asioita on ns. vientivetoinen malli, jossa muiden alojen palkankorotukset sidotaan vientialojen palkankorotuksiin. Mallissa pyritään asettamaan naisvaltaisille aloille palkankorotuskatto, joka estäisi esimerkiksi sote- ja kunta-alan palkkaohjelman kaltaiset ratkaisut. Tämä on kuin märkä rätti matalapalkkaisten naisvaltaisten alojen työntekijöiden kasvoille. Miten voi olla, että edes ajattelussa ei muutu malli, että ihmisten hoitaminen, yhteisömme siistinä pitäminen, lastemme kouluttaminen ei ole yhtä arvokasta kuin kaikki muukin ”hoitaminen” koneiden ja järjestelmien parissa.
Toinen naisiin vaikuttava heikennys on aikuiskoulutustuen poisto. Se tulee rajoittamaan erityisesti matalapalkka-alojen naisia siirtymästä pois toisiin ammatteihin. Hallituksen päämäärä vaikuttaa olevan kurjistaa pienituloisten työssäkäyvien elämää ja pakottaa ihmiset ottamaan vastaan työtä huonolla palkalla ja huonoilla työehdoilla. Sekö on sitä tulevaisuuden kestävää Suomea. Me vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä emme ainakaan ole samoilla linjoilla.
Jottei puheeni olisi mikään valitusvirsi tai taisteluhuuto, niin haluan päättää sen valoisaan näkyyn Euroopasta. Samapalkkaisuuden periaatetta vahvistava direktiivi pitää nimittäin olla Suomessakin voimassa 2026. EU-direktiivi hyväksyttiin huhtikuussa 2023 ja sillä torjutaan palkkasyrjintää ja autetaan poistamaan palkkaeroja EU:n alueella. Uusien sääntöjen mukaan yritysten on annettava tietoja palkoista ja toimittava, mikäli sukupuolten palkkaero on suurempi kuin 5 %. Direktiivissä on myös säännökset palkkasyrjinnän uhreille maksettavista korvauksista ja sääntöjä rikkoville työnantajille määrättävistä seuraamuksista, kuten sakoista. Todistustaakka on tähän saakka palkkasyrjintätapauksissa ollut perinteisesti työntekijällä, mutta nyt työnantajan on osoitettava, ettei hän ole rikkonut samapalkkaisuutta ja palkka-avoimuutta koskevia sääntöjä.
Valoakin on siis näkyvissä edes hiukan, mutta paljon on yhdessä ponnisteltava, ettei jatkossa kaikki positiivinen tule Euroopasta ja kotimaan politiikassa mätkitään vain heikennyksillä.
Pari runoa teille ajatuksia herättämään ja voimaannuttamaan myös <3
Aina ei tarvitse, eikä pidäkään olla Supernainen, Wonderwoman, joka selviää kaikesta ja hoitaa kaiken.
Välillä on hyvä olla vaan sinä, luonnontilassa, ihanana juuri sellaisena kuin olet.
Villasukissa, löysissä verkkarihousuissa, tukka repsottaen ja hiukan homssuisena kaikin puolin.
Tässä rintaliivien, tukisukkahousujen ja kuukautistuotteiden ikeessä ei tarvitse enää muuta puristusta;)
Rakastetaan itseämme, pidetään itsestämme huolta, tänäkin päivänä. Olet rakas <3
JOS USKOIT KAIKEN TULLEEN VALMIIKSI
Siskoni, jos uskoit kaiken tulleen jo valmiiksi.
Siskoni, jos uskoit nähneesi jo kaiken.
Siskoni, niitä ovia auotaan taas, niitä rivejä historian kirjoitukseen ollaan valmiita kirjoittamaan uusiksi.
Niitä rivejä, joissa me olemme heikompi astia, huonompi huone, arvottomaksikin aiottu.
Ne voimat kokoavat taas joukkojaan, jotka haluavat pahan voimien voittavan, epätasa-arvon ja sorron nousevan.
Ne äänet kasvavat, jotka haluavat painaa meidät takaisin hellan ja nyrkin väliin, vain synnyttäjiksi ja imettäjiksi, muttei samalle arvolle ikinä äitinäkään.
He ovat valmiina väheksyen demokratiaa, oikeusvaltiota, ihmiskäsitystä, tasa-arvotyötä, ihmisoikeuksia ja perussopimuksia, ovat valmiina kyseenalaistamaan kaiken. Aivan kaiken.
Ja vielä jos siskoni kysyt, onko meillä tekemistä, onko tietä raivattavana, peltoa kynnettävänä ja suota kuokittavana?
Niin jälleen uusi sarka odottaa, ettei tietämättömyyden, vihan ja ymmärtämättömyyden viitta laskeudu sen maailman päälle, jossa askeleita on otettu eteenpäin, ei taakse ja sivulle, kuten näyttää nyt olevan osalla tahto.
Ja aina kun joku sanoo, feminismi, tasa-arvo- niissä on saavutettu jo riittävästi. Kaikkihan on jo tehtynä.
Minä näen ne äidit nälkäisine lapsineen, ne kädet, jotka kurottuivat pelastusveneistä apua hakien, ne lukutaidottomat tytöt, jotka joutuivat hyväksikäyttäjien uhreiksi.
Aina on tehtävää, lähellä ja kaukana. Mikään ei ole pysyvää, ilman tekijöitä, puhujia, uskojia, silmiä, käsiä, jalkoja.
Niitä, jotka jaksavat, niidenkin puolesta, jotka luulivat, että nyt on tarpeeksi, riittävän paljon.
Niin on iso asia, ei yksin naisten asia, tasa-arvon asia ihmiskunnan kokoinen kysymys, ei ikinä itsestäänselvyys.